Näin teet liikunnasta osan päivittäistä elämää

Muista, että liikunta on osa elämääsi, ei toisinpäin. Älä siis tee liikunnasta tai sen puutteesta liian isoa ja hankalaa elämän osa-aluetta. Aktiivinen elämäntapa on helpointa aloittaa, kun nauttii siitä mitä tekee. Muutamalla helpolla askeleella liikunnasta tulee mieluinen harrastus ja osa tervettä elämäntyyliä. Enää ei tarvitsekaan miettiä, että on ikävää joutua taas lähtemään lenkille tai kuntosalille, sillä nämä aktiviteetit tulevat luonnostaan. Jo muutamien minuuttien mittainen päivittäinen kuntotuokio on hyvä tapa aloittaa liikunta. Muutamaa minuuttia voi omaan tahtiin pidentää haluamallaan tavalla. Kannattaa keksiä erilaisia aktiviteetteja, joissa kuntoilu tulee tehtyä huomaamattaan. On myös hyvä miettiä, millainen liikunta itselleen kaikista parhaiten sopii. Jos esimerkiksi juokseminen on omasta mielestä inhottava tapa liikkua, kannattaa vaikka kokeilla ennemmin reipasta pyörälenkkiä. Kaikista vaikeinta on usein vain aloittaminen.

Toiset pitävät eniten ryhmäliikunnasta, kun taas joillekin liikunta voi olla osa päivittäistä omaa aikaa, joka rentouttaa ja jonka aikana omia ajatuksia saa kasattua tai arjen kiireet unohdettua. Jos suosii ryhmäliikuntaa, on helppo löytää erilaisia yhteisiä liikuntatunteja esimerkiksi paikallisilta kuntosaleilta. Usein myös kaupunkien kansalaisopistot tarjoavat erilaisia liikuntakursseja, joihin kuka tahansa voi osallistua hyvin pienelläkin rahalla. Monilla kynnys liikuntaharrastuksen aloittamiseen saattaa olla hyvinkin korkealla, varsinkin jos tuntuu siltä, ettei oma kunto ole parhaalla mahdollisella tasolla. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi ystävän kanssa harrastuksen aloitus voi tuoda hurjan paljon itsevarmuutta liikunnallista harrastusta aloittelevalle. Jos kunto on erittäin huonolla tasolla tai terveyden kanssa on muitakin ongelmia, on tärkeää konsultoida omaa lääkäriään ennen harrastuksen aloittamista. Tällä tavalla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja aloittaa uudet aktiviteetit huolettomin mielin.

Minkä takia liikuntaa tulisi harrastaa?

Monilla meistä on hyvin passiivinen elämäntyyli ja liikuntaa ei välttämättä tule harrastettua lainkaan. On kuitenkin sanomatta selvää, että liikunnalla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Liikunnan aloittaminen voi olla koko elämän mullistava asia ja vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Parhaita puolia liikunnassa ovat esimerkiksi, että keho pysyy sopivassa ja terveessä painossa. Lisäksi lihasmassa pysyy kunnossa ja saattaa jopa kasvaa. Hapenottokyky paranee huomattavasti ja arjen askareet, kuten siivoaminen tai portaiden ylös nouseminen tuntuvat entistä helpommilta. Liikunta ehkäisee myös monien sairauksien riskiä ja voi helpottaa jo olemassa olevia vaivoja. Säännöllisellä liikunnalla on fyysisten positiivisten puolien lisäksi myös useita positiivisia vaikutuksia mielenterveydelle. On tutkittu, että liikunta voi parantaa mielialaa huomattavasti ja samalla lievittää stressiä. Liikunta voi myös auttaa osatekijänä erilaisten mielenterveydellisten ongelmien ehkäisemisessä.

Ensimmäiset askeleet

Jo pieni muutos arjen liikuntatottumuksiin voi tuoda uutta puhtia arkeen. Kuten sanottua, on tärkeää kuitenkin jutella lääkärin kanssa mahdollisista huolenaiheista ja omasta kokonaisvaltaisesta terveydentilasta, jos aloittaa liikunnan äkillisesti. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti yli 45-vuotiaat ja liikuntaa harrastamattomat henkilöt, jotka tekevät liikuntatottumuksiinsa radikaalin muutoksen. Myös personal trainer voi toimia apuna liikuntaohjelman laatimisessa ja voi samalla ottaa huomioon mahdolliset rajoitteet, jotka asiakkaalla on. Kannattaakin aina luottaa ammattilaisen apuun, sillä tämä ehkäisee mahdollisia myöhempiä hankaluuksia. Kannattaa aina tehdä myös suunnitelma viikoittaisesta liikunnasta ja lisäksi asettaa selkeät tavoitteet. On tärkeää, ettei tavoitteet ole liian korkealla tai epärealistisia. Tällaiset tavoitteet nimittäin helposti lannistavat liikkujan ilon ja omiin kykyihinsä on vaikeampi uskoa. On parasta aloittaa pienestä ja siirtyä kohti pidempää ja rankempaa treeniä vähitellen.

Kuinka paljon liikuntaa tulisi harrastaa?

Rutiini on avainasemassa aloittelevan liikkujan onnistumisessa. Liikunta ei saa olla hetkellistä hurmaa ja itsensä äärirajoille viemistä vaan sen täytyy olla muita elämän osa-alueita tukevaa toimintaa, josta liikkuja pystyy nauttimaan. Tutkimusten mukaan, jos ihminen korvaa jonkun olemassa olevan huonon tavan uudella terveellisellä tavalla, tulee siitä pysyvä osa uutta elämää. Jos esimerkiksi töiden jälkeen on tapana avata karkkipussi ja istua katsomaan televisiota, kannattaa tämän sijasta korvata totuttu tapa käymällä vaikkapa puolen tunnin kävelyllä. Aluksi tämä saattaa tuntua vaativalta ja ikävältä, mutta pikkuhiljaa tavasta tulee rutiini ja karkkipussi saa jäädäkin kaapin pohjalle tai ruokakaupan hyllylle. Nykypäivän suositusten mukaan aerobista liikuntaa olisi hyvä olla noin 150 minuuttia viikossa. Tämä tarkoittaa siis vain paria tuntia liikunnan parissa. Jo tällainen pieni määrä tuo valtavasti positiivisia terveysvaikutuksia.

Muita tärkeitä vinkkejä

Jos liikkujan tavoitteena on päästä parempaan kuntoon tai parantaa muuten vaan elämänlaatua, on hyvä myös tarkastella ruokavaliota. Liikunnan aloittaminen vaatii sitä, että liikkuja saa tarpeeksi energiaa liikkumista varten. Keho kuluttaa enemmän kuin aiemmin, joten myös kaloreita tulisi päivässä saada tarpeeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että liikuntaa aloitteleva voisi syödä aiempaa enemmän ilman seuraamuksia. Tämän sijaan ruokavalio tulisi optimoida niin, että keho saa tarpeeksi energiaa päivittäisiä toimia varten, mutta ei kuitenkaan liikaa ylimääräistä energiaa, joka taasen voisi johtaa painon kohoamiseen. On myös erittäin tärkeää juoda tarpeeksi vettä. On hyvin todennäköistä, että liikuntaa aloitteleva henkilö joutuukin juomaan tavallista enemmän vettä pitääkseen kehon nestetasapainon kunnossa. Kannattaa muistaa, että etenkin lämpimässä säässä liikkuessaan nesteytyksestä tulee aina pitää tarkkaa huolta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *