Liikunta osana jokapäiväistä elämää

Ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkasteltaessa esiin nousee kolme osa-aluetta: lepo, ravinto ja liikunta. Tasapainoisen elämän edellytyksenä on kaikkien mainittujen asioiden toteuttaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. On siis mahdotonta antaa täydellisen yleispäteviä ohjeita siitä, kuinka jokaisen pitäisi levätä, syödä tai liikkua. Pääpiirteittäin vinkkejä voi toki jakaa, mutta usein yksilön oma kokemus – yrityksen ja erehdyksen kautta – tuo parhaimman lopputuloksen. Tässä tekstissä perehdymme liikunnan osa-alueeseen, joka on yksi merkittävimmistä osa-alueista ihmisen hyvinvoinnissa. Kliseisesti ilmaistuna meidät on luotu liikkumaan. Lienee siis selvää, että paikalleen jäänyt keho rappeutuu liikkuvaa nopeammin. Sen takia jo lapsuudessa ja nuoruudessa luodut liikuntarutiinit auttavat jaksamaan elämän varrella, ja ovat tie virkeään ja hyvinvoivaan vanhuuteen. Tässä yhteydessä emme puhu verenmaku suussa tehtävästä huippu-urheilusta, vaan monipuolisesta hyvinvointia lisäävästä arkiliikunnasta, johon jokainen voi ottaa osaa.

Hyvinvointiin tähtäävään liikuntaan on annettu virallisia suosituksia, joita jokainen voi käyttää pohjana omaa suoritustasoaan arvioidessa. Iältään 18 – 64-vuotiailla aikuisilla kestävyyskunnon parantaminen onnistuu jo 2,5 tunnin viikoittaisella reippaalla, tai 1 tunnin ja 15 minuuttia rasittavalla tasolla tehdyllä liikunnalla. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi suosituksen mukaan harjoitettava vähintään kahdesti viikossa. Kaikkea liikuntaa ei tarvitse suorittaa kerralla, vaan sen voi jakaa useammaksi vähintään kymmenen minuuttia kestäväksi osaksi.

Yli 65-vuotiaille liikuntasuositukset ovat pääpiirteittäin samat kuin nuoremmillekin, mutta lihaskunnon, notkeuden ja tasapainon säilyttäminen ja kehittäminen ovat tärkeässä osassa – joten niiden osalta suositellaan 2 – 3 liikuntakertaa viikossa. Yli 65-vuotiailla esimerkiksi kaatumiset ovat paljon monenlaisia ongelmia aiheuttava asia, joiden ehkäisyssä liikunta – erityisesti lihaskunnon harjoittaminen – toimii suurena apuna. Se johtaa parempaan tasapainoon ja voimistuneeseen kehonhallintaan, jolloin monelta kaatumiselta voidaan välttyä.

Seiso ja kävele

Varsinaisen liikkumisen lisäksi on muistettava myös asia, joka toimii verrattoman hyvänä apuna hyvinvoinnissa. Kyseessä on istumisen välttäminen. Jos mietitään työssä käyvän keskivertoihmisen päivää, siihen sisältyy istumista todella paljon. Herättyään ihminen syö aamiaista istuen, siirtyy töihin usein auton penkillä, istuutuu työpöydän ääreen tietokoneelle, kuluttaa tauot ja ruokailut istumalihaksillaan, istuu kotimatkan töistä kotiin – ja tämän kaiken päälle istuu illalla sohvalla televisiota katsellen. Illalla mahdollisesti suoritettu liikunta saattaa jopa ylittää asetetut suositukset, mutta sekään ei korjaa runsaasta paikalla olosta aiheutuneita haittoja. Istumisen on tutkimuksissa todettu olevan merkittävä syy erilaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin, sillä sen aikana liikkumaan tarkoitettu kehomme joutuu vääränlaiseen rasitukseen, ja altistaa erilaisille virheasennoille ja sitä kautta terveysongelmille. Senpä takia yksi helpoimmista arkipäiväisistä teoista hyvinvointimme eteen on nousta ylös ja suorittaa mahdollisimman paljon päivän askareista seisten.

Hyötyliikunta kunniaan

Omalla lihasvoimalla suoritetut työmatkat, kaupassa käynnit ja muut arkipäiväiset siirtymiset ovat aivan liian aliarvostettuja liikkumisen muotoja. Kuten aiemmin mainittiin, jo kymmenen minuuttia kestävillä liikuntahetkillä voi kerätä viikoittaiseen liikuntasuositukseen tarvittavaa aikaa kasaan. Monen ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että jo pelkästään työmatkat hyödyntämällä voisi helposti saada runsaasti lisää liikuntaa arkeensa. Esimerkiksi pyörä on mitä loistavin kulkuväline lyhyisiin matkoihin, sillä sen on todettu olevan paitsi kuntoa kohottava ja ympäristöystävällinen, myös nopein kulkuväline alle seitsemän kilometrin matkoilla. Liikunnan yhdistäminen varsinkin työmatkoihin on myös mitä parhain keino irrottautua työstä ja siirtyä vapaa-aikaan, joten sillä on fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkiseen hyvinvointiin liittyvä puoli – jota ei myöskään voi väheksyä yhtään. Hyötyliikunta on siis tehokkuuteen perustuvassa yhteiskunnassamme tehon maksimointia, sillä siinä saa kaksi asiaa kätevästi hoidettua samaan aikaan.

Vuodenaikojen vaihtelun hyödyntäminen

Kun arkiaktiivisuus on kunnossa, voi hyötytoimien oheen lisätä myös tarkoituksellista liikuntaa. Käytännössä se tarkoittaa yksinkertaisesti liikunnan harrastamista, jossa mahdollisuudet ovat rajattomat kunkin omista mieltymyksistä riippuen. Suomalaisten etuna on kuitenkin vuodenaikojen vaihtelu, jota ehdottomasti kannattaa hyödyntää. Liikuntamuotojen muuntelu vuodenaikojen mukaan on paitsi mieltä virkistävää, myös elimistölle hyvää vaihtelua ja monipuolisuutta tuova asia. Toki mikään ei estä harrastamasta samoja lajeja ympäri vuoden, mutta kausiurheilulajien mahdollisuudet kannattaa myös pitää mielessä. Esimerkiksi hiihtäminen on yksi parhaista kehoa kokonaisvaltaisesti rasittavista lajeista, jonka tehoa kukin voi säätää oman kunnon mukaan. Kesällä taas luonnonvesissä uiminen, tai vaikkapa normaalisti sisälajeina pidettävien lajien siirtäminen väliaikaisesti ulos, voivat tuoda kaivattua vaihtelua aktiivisuuteen. Sopivalla varustuksella ei sääkään ole esteenä liikkumiselle, joten oikealla asenteella pääsee pitkälle vuodenajasta riippumatta.

Yhteenveto

Ihminen on liikettä vaativa kokonaisuus, jonka hyvinvoinnin yksi peruspilareista on ruumiin pitäminen liikkeessä. Jo pelkkä arkinen aktiivisuus riittää, kunhan siihen sisältyy myös jonkin verran rasittaviakin osuuksia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työmatkojen suorittamista vaikkapa kävellen tai pyörällä, ja auton jättämistä parkkiin muillakin lyhyillä matkoilla. Tehokkuutta arvostavassa yhteiskunnassa liikkuminen omalla lihasvoimalla on työmatkojen osalta paitsi äärimmäistä ajankäytön tehostamista, niin myös ympäristöteko. Kun hyötyliikuntaan yhdistää tutkitun tosiasian siitä, että valtaosa hereillä viettämästämme ajasta olisi terveyden kannalta suositeltavaa viettää muuten kuin istuen, ollaan jo varsin hyvässä tilanteessa. Sen jälkeen kaikki ylimääräinen liike on pelkkää plussaa. Suomessa vuodenaikojen vaihtelu ja ensiluokkaiset liikuntamahdollisuudet tarjoavat lukemattoman määrän vaihtoehtoja, joista kukin voi valita itseään eniten miellyttävät. Mahdollisuus liikkumiseen on etuoikeus, joka kannattaa hyödyntää!

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *